Kokkolan tehtaan käyttämät sinkkivälkerikasteet ja Zn-prosessin sivutuotteet. Kompleksiset falertsipitoiset suliidijuonet (Pyhäsalmi, Vihanti) - PDF

Description
OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ / ' - P Hauta l a/vr 76 1 (3) MAHDOLLISISTA GERMANIUM- KONSENTROITUMISTA SUOMESSA OKFY:n taholta on esitet~7 kysymys mahdollisten Ge-konsentroitumien esii!ymisestä yhti

Please download to get full document.

View again

of 29
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Information
Category:

Recipes/Menus

Publish on:

Views: 0 | Pages: 29

Extension: PDF | Download: 0

Share
Transcript
OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ / ' - P Hauta l a/vr 76 1 (3) MAHDOLLISISTA GERMANIUM- KONSENTROITUMISTA SUOMESSA OKFY:n taholta on esitet~7 kysymys mahdollisten Ge-konsentroitumien esii!ymisestä yhti össä ja/tai Suomessa. Varsin suppean aineiston pohjalta alle kirjoittanut on laatinut seuraavan selvityksen. Liitteessä 1 on esitetty tunnetut pääasiat Ge :n esiintymisestä. Mukaan on liitetty kaksi artikkelia (liitteet 2 ja 3), jotka antanevat lukijalle, joskin hieman vanhentuneen, yleiskuvan Ge-taloudesta . - Vuonna 1971 maailman Ge-tuotanto on ollut kg (US A kg). Primäärisinä Ge- lähteinä ovat eräät sinkkivälkerikasteet (Tri-state, Mississippi Valley, USA) ja Cu- sulfidirikasteet (Katanga), Ge-sulfidirikaste (Tsumeb Mine, SW-Afrikka), kivihiilipolton lentopöly (Englanti) ja jäteromu. Ge saadaan yleensä s i vutuotteena. Sen erottaminen ja puhdistaminen lienee varsin kallista. Tuotanto on sovitettu vastaamaan kysyntää. Germaniumin saanti em. Zn- ja Cu- sulfidirikasteista sekä kivihiilen l entopölystä on taloudellisesti kannattavaa vain, koska niiden käsittelyprosesseissa Ge konsentroituu sivutuotteisiin. Ilman ko. rikastumista sen taloudellinen erottaminen tuskin olisi mahdollista Tiedot germaniumin esiintymisestä Suomen kallioperässä ovat jokseenkin olemattomat. Muualla saatujen tietojen valossa (vrt. liitteet) lie nee perusteltua huomioida mahdollisina Ge-konsentroitumina (ja potentiaalisina lähteinä?) seuraavat seikat: Kokkolan tehtaan käyttämät sinkkivälkerikasteet ja Zn-prosessin sivutuotteet. Harjavallan tehtaiden käyttämät Cu- rikasteet ja Cuprosessin sivutuotteet. Yhtiön keskuslaboratoriossa on analysoitu ao. rikasteita myös Ge:n suhteen. Analyysitietoja ei allekirjoittaneella ole ollut käytettävissään. Toissijaisina kohteina, joilla tuskin lienee taloudellista merkitystä, tulisivat lähinnä kysymykseen: 3. Kompleksiset falertsipitoiset suliidijuonet (Pyhäsalmi, Vihanti) 4. Rapakivigraniittien reunavyöhykkeisiin liittyvät Sn-pitoiset greisen-muodostumat (toht. I Haapalan, GTL, tiedonannon mukaan Eurajoen esiintymän ~inkki - /7 f.-.-./ välkkeessä e i ole todettu Ge : a). ~r~~ OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Kompleksiset graniitti-pegmatiitit (etenkin topaasipitoiset; esim. Eräjärvi). Seuraavat ulkomaiset lähteet saattavat osoittautua antoisiksi: Yhtiön piirissä eräänä potentiaalisena Ge-kantajana tulisi huomioida La Plata'n (Toachi, Equador) kaivoksen rikasteet. Ko. rikasteet lienee syytä analysoida myös muiden harvinaisempien metallien suhteen. Kaivo s on mineralogialtaan jne. merkittävästi samankaltainen kuin muut ko. alueen (Peru, Chile) kaivokset, joiden Cu-rikasteissa on todettu Ge-konsentroitumia (vrt. liite 1). Mielenkiintoisena ja ehkä todennäköisimpänä Ge-kon~ sentroitumana tulisi harkita voimaloissamme jne. käy tettävän puolalaisen (ja muualtakin tuodun) kivihiilen polttotuotteiden (lähinnä lentopölyn) analysointia. Eräitä tietoja puolalaisten ki vihi ~lten Ge - pitoisuuksista löytynee artikkeleista Winnicki (1964) ja Ryczek (1959). Winnicki on todennut pitoisuudet p2m Ge kivihiilessä (coal) ja ppm Ge tuhkaaineksessa (ash). Allekirjoittaneella ei ole ollut tilaisuutta tutustua em. julkaisuihin. Koska Ge näyttää konsentroituvan fossiilisiin orgaanisiin kerrostumii~ niin mahdollisten Ge-rikast umi en suhteen lienee syytä myös huomioida seuraavat kaksi seikkaa: Neste Oy:n öljynjalostamot. Seinäjoen turvekoksitehdas. Kiertäneekö näissä prosesseissa (7-9) Ge mukana ja onko havaittavia konsentroitumia? Allekirjoittaneen käyttämässä suppeassa lähdeaineistossa ei ole esiintynyt mitään mainintoja raakaöljyn ja turveaineksen ja niiden sivutuotteiden Ge-pitoisuuksista. Joulukuun 1976 alussa metallisen germaniumin hinta (UK, zone refined, 30 ohm/cm) oli E/ kg eli noin 775 mk/kg. Hintaa on muutettu viimeksi (Metal Bulletin No. 6149, Dee. 7, 1976). (.,v ~ ttl {~ 1 tlr~. -?-i ~ ~tj -'y;. _, ~ 7- g '\ -14-r OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ Viitteet (puolalaiset kivihiilet): Ryczek, M. (1959) Wystepowanie gerrnanu w weglu karniennyrn oraz sposoby jego wzbogacania (The occurrence of gerrnaniurn and galliurn in Polish coals, and rnethods for their concentration) Przeglad Gorniczy 15(46), Winnicki, J. (1964) Gerrnan a nieorganiczna substancja rnineralna w weglu pok1adu 510 w G6rn6slaskirn Zaq1ebiu Weglowyrn (Gerrnaniurn and inorganic rnatter in coal of searn 510 in the Upper Silesian coa1field) Prace Glownego Inst. Gornictwa, Kornun. No , ari Pertti Hautala i ,v - ~-.--_..,..._.-.-~ r-- -~--..., r w ,. ' Porin tehtaat VJ1! Pl 60, PORI 10 ;y KUMPU, PORI ~ TELEX okm 1f FM Pertti Hautala Outokumpu Oy Malmine t sint ä PL ESPOO 10 L VIITIEENNE KIRJEENNE VIITIEEMME PORI JK/AiK Keskuslaboratorios ta ei l öydy Ge-arvoja Outoku~~un tuotteista. Mahdollis t a on, että Vuorela inen on aikoinaan kerännyt Pyhäsal melta ~iettyjä mineraalityyppejä, joissa ehkä olisi voinut olla germ~niumia N P OUTOKU MPU Oy MALMINETSINTÄ P Hautala/HEK Liite raporttiin Mahdollis ista germaniumkonsentroitumista Suomessa (P Hautala ) l (l) Ko. raportissa olen maininnut eräänä potentiaalisena Ge - kantaj ana yhtiön piirissä La Plata'n (Ecuador) kaivoksen rikasteet. Asian suhteen huomioitakoen seuraava lisäselvitys. Raportin La Plata, Ecuador-malminäytteiden rik.astustutkimus (M Saari & K Salminen, ), joka käsitte l ee ko. kaivoksen kahden malminäytteen Ecuador C (normaalimalmi) ja Ecuador D (sivumalmi ) vaahdotuskokei ta, liitteessä 2 on mainittu seuraavat Ge- pitoisuudet: Ma lmi näyte C näyte D Selektiivinen vaahdotus (so 2 ) näyte C/CuPbKR3 näyte C/ZnKR3 näyte D/CuPbKR3 näyte D/ZnKR3 Yhteisvaahdotus + Zn- erotus (ei kerrattu) näyte C/CuPbR näyte C/ZnR. CuPbZn-yhteisrikaste näyte C näyte D Ba- rikaste näyte D Ge (ppm) Havaittavissa on h e ikko, mutta selvä, konsentroitumine n Znrikasteisiin. Olari P Hautala OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ LIITE 1 P Hautala/HEK ( 5) ~ GERMANIUM'IN ESIINTYMISESTÄ LUONNOSSA Seuraavassa on lyhyesti tarkasteltu germanium'in esiintymistä luonnossa. Pääasiallisina l ähteinä ovat olleet Wittmann & Hörmann (1970), weeks (1973) ja Goldschmidt (1950). Kontinentaalise n kuoren ke skimääräinen Ge-pitoisuus on noin 1. 5 ppm ollen likimain samaa l uokkaa kui n molybdeenin ja tinan vastaavat pitoisuudet. Vallitsevana piirteenä on Ge : n esiintyminen 4-koordinaatiossa Si:n paikalla silikaateissa. Synt etisoituja, tyypillisten silikaattirakenteiden kanssa anal ogisia germanaatteja tunnetaan huomattava määrä, mutta niitä ei ole tavattu luonnon kivistä (vrt. esim. Wittmann & Hörmann, 1 970, Table 32- A-1 ). Taloudellisesti merkittävin piirr e on Ge:n piiloutuminen eräi den sulfidien hiloihin ja muutaman Ge-sulfidin harvinainen esiintyminen. Meteoriittien keskimäärä isen Ge-pitoisuuden on lasket tu olevan 55 ppm. Eri meteoriittityyppien Ge-pitoisuuksien on todett u vaihtelevan seuraavissa rajoissa: rautameteoriitit chondriitit t ekti! tit ppm 48 II II Fe-meteoriiteissa faasien keskeisen j akauman on todettu olevan likimain seuraavan : metallifaasi (FeNi) troiliitti silikaatit rr ' 3oo 30,, 5 Silikaattikivien Ge - pitoisuudet vaihtelevat y l eisimmin välillä ppm. Emäksisten j a graniittisten kivien Ge- pitoisuuksissa e i o l e mitään merkittäviä eroj a kute n ilmenee oheisista pitoisuusrajoista: Syväkivet: gabrot dioriitit syeniitit granodioriitit-kvartsimonzoniitit alkaliset syväkivet Laavakivet: basalti t andesiitit kvartsiporfyyrit ryoliitit a1ka1iset l aavaki vet ppm II II Tavalliste n kivissä esiintyvien silikaattimineraal ien Gepitoisuudet ovat likimain samaa s uuruus luokkaa : II II II II II II II OUTO: UMPU Oy MALMINETSINTÄ oliviini pyrokseenit sarvivälke biotiitti muskoviitti talkki granaatti kloritoidi plagioklaasi alkalimaa sälpä kvartsi ppm Fe-oksidien, magnetiitin ja hematiitin, Ge-pitoisuudet ovat O.X-XO ppm. Magmakivissä magnetiitin Ge-pitoisuus kasvaa kiven Sio 2 -pitoisuuden kasvaessa. Sedirnenttiste n rautamuodostumien Fe-oksidien Ge-pitoisuudet ovat korkeampia kuin rnagmakivissä. Karbonaatti-, sulfaatti- ja kloridirnineraalien Ge-pitoisuudet ovat yleensä alle 1 pprn. Graniittipegrnatiittien keskimääräisen Ge-pitoisuuden oletetaan olevan noin 10 ppm. Pääasiallisena Ge -kantajana on topaasi. Pegrnatiiteissa esiintyvien mineraalien Ge-pitoisuuksien keskiarvojen on todettu vaihtelevan seuraavissa rajoissa: topaa-si ppm granaatti 7-70 turmaliini 10 spodumeni 5-28 lepidoliitti 5-70 muskoviitti maasälvät 2 15 kvartsi 0-6 Greisen-rnuodostumissa tavatut Ge-pitoisuudet ovat noin 2-50 ppm t opaasi-pitoisten grei~enien ollessa Ge- rikkairnpi a. Keskimääräiset Ge-pitoisuude t lienevät noin ppm. Ge- ja F-pitoisuuksien on todettu omaav an positiivisen korrelaation. Hydrotermiset sulfidimuodostumat ovat selvästi tärkeimmät taloudellisina Ge-lähteinä. Niissä Ge esiintyy muide n sulfidien hiloissa (etenkin sinkkivälkkeessä) ja harvoin muodostaa pienessä rnäärin tavattavia Ge-sulfideja. USA:ssa (suurin Ge-kuluttaja) on Ge saatu sivutuotteena paaasiassa Tri-State (Missouri-Kansas-Oklahoma) Zn-Pb-alueen ja Missisippi Val ley'n sinkkivälkerikasteista, joissa Ge-pitoisuudet vaihtelevat %. - Zn-malmien ohella Ge on myös konsentroitunut eräisiin Cu-sulfidirnalmeihin, etenkin enargiittia, borniittia ja tennantiittia sisältäviin (esim. Butte, Montana; Chuquicamata, Chile; Cerro de Pasco, Morococha, Quiruvilca ja Casapalca, Peru; Bor, Jugoslavia). Eräiden sulfidien Ge-pitoisuusrajoja on annettu seuraavassa: OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ sinkkivä lke ZnS lyijyhohde PbS kuparikiisu CuFeS 2 enargiitti Cu 3 Ass 4 borniitti cu 5 Fes 4 tennantiitti Cu 2 As s 1 tetrahedriitti Cu 12 ~b 4 ~ 13 kovelliitti CuS kalkosiitti cu 2 s pyriitti FeS mo~ybdeeniho~d e Mos 2 stanniitti Cu?FeSns 4 arseenikiisu FeAsS ppm Em. sulfidien ohella hydrotermisissä kiteytymissä on Ge-konsentroitumista tavattu kassiteriitissa (5-200 ppm) 1 sinoberissa ( O.X %) 1 canfieldiitissa (aina 1.8 %) 1 pyrargyriitissa (jopa n. 1 %) 1 bertrandiitissa ( ppm) 1 willemlitissa ( ppm) 1 hematiittissa(xo - XOO ppm) ja sideriitissä ( 50 ppm). Kalsiitti 1 magnesiitti 1 strontianiitti 1 wither iitti 1 baryytti ja fluoriitti sisältävät alle 1 ppm Ge. - Sulfidien Ge- pitoisuudet eri alueiden j a mineralisaatioiden kesken vaihte l evat huomattavasti. Korkeimmat Ge-pitoisuudet (a ina O.X %) on tavattu polymetallipten mineralisaatioiden borniitissa ja tennantiitissa, kun Ge~sulfidit 1 renieriitti ja germaniitti ovat läsnä. Sinkkivälkeen Ge-pitoisuudet ovat korkeammat alhaisen lämpötilan kiteytymi ssä. Ge-mineraalit ovat harvinaisia ja liittyvät hydrote~u isiin kiteytymiin. Muutamia sulfideja ja s ekundäärisi ä hapettumistuotteita tunnetaan. Ne liittyvät polymetallisiin hydrotermisiin borniitti-kalkosiitti-kuparikiisu-tennantiitt i-e nergiitti-luzoniitti-sinkkivälke parageneeseihin. Tunnetuin esiiintymis~aikka on Tsurneb Mine Lounais- Afrikassa. Tunnet u t mineraalit ja niiden Ge-pitoisuudet ovat : Sulfidit: argyrodiitti Ag 8 Ges 6 germaniitti cu 3 (Ge 1 Fe )s 4 renieriitti (Cu 1 Fe 1 Ge 1 Zn)S briariitti cu 2 (Fe 1 Zn)Ges Sekundääriset hapettumistuotteet (Tsumeb Mine). stottiitti Fe 4 _ 5 H 8 _ 6 [Geo 4 l 4.8H 2 o fleischeriitti Pb 3 [ Ge(OH) 6 /(S0 4 ) 2 ].3H 2 0 itoiitti Pb 3 [ Ge0 2 (0H) 2 (s0 4 ) 2 ) schaurteiitti ca 3 [ Ge(OH) 6 (so 4 ) 2 ) Ts umeb Mine 'n ohella Ge-sul fideja ja ko~e ita.3h 2 o % II II II 29 % 6.7 % 14.8 % Ge- pitoisuuksia muissa sulfideissa on tavattu Katangan Cu- malmeissa ja Bolivian Ag-sulfidimineralisaatioissa. Tsurneb ' issa saadaan Ge -rikaste OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ selektiivisellä vaahdotuksella. Katangalaisissa Cu-malmeissa Ge joutuu Cu-rikasteeseen, jonka metellurgisen käsittelyn sivutuotteena saadaan Ge-rikaste. Ko. Ge-rikasteet käsitellään Belgiassa ( ja Länsi-Saksassa?). Sedimenttikivissä Ge-pitoisuudet ovat pieniä ja riippuvat mineralogisesta koostumuksesta. Suhteellista rikastumista savimineraaleihin on todettavissa. Seuraavat pitoisuusvaihtelut ja keskipitoisuudet on todettu: savet ja saviliuskeet hiekat ja hiekkakivet karbonaattikivet bauxiitit ppm 3.5 II 0.8 II 3.6 II (keskipit ( II N 1 (II N0.3 (keskipi t. ' 2 ppm) ppm) ppm) ppm) Luonnonvesissä Ge-pitoisuudet ovat häviävän pieniä kuten oheisista numerotiedoista ilmenee: valtamerien vesi jokivedet pohjavedet kuumat lähteet ppb II 0-24 II II (keskipit. ( II (keskipit. (keskipit ppb) 0.05 ppb) 0.3 ppb?) 10 ppb) Vesien suhteen on todettu että Ge-pitoisuus kasvaa Na-ja/tai F-pitoisuuden, lämpötilan ja alkaalisuuden kasvaessa ja pienenee Ca- ja/tai el-pitoisuuden kasvaessa. Kasvien Ge-pitoisuus on alle 10 ppm, joka on niiden 11 toxic level 11 Kivihiilikerrostumissa on todettavissa selvää Ge:n rikastumista. Tavallisesti Ge-pitoisuudet vaihtelevat likimain seuraavissa rajoissa: kivihiili (coal) ppm Ge tuhka-aines (ash) ppm Ge Tuhka-aineksen (coal ash) määrä on yleensä välillä 1-38 %. Tuhka-aineksessa on poikkeuksellisesti todettu jopa % Ge. Hiiltyneen puu- tai muun kasviaineksen havaittu maksimi Gepitoisuus on ollut 0.4 %. Yksityisissä kerroksissa Ge on jakautunut epätasaisesti. Ge on sidottu pääasiassa orgaaniseen ainekseen ja alhaisimman tuhka-aineksen määrän sisältävät kivihiilet omaavat korkeammat Ge-pitoisuudet. Eräiden kokeiden mukaan germaniumista noin 12 % on adsorboituneena ja noin 88 % kemiallisesti sidottuna kivihiilen orgaaniseen ainekseen. Kasvien maksimi Ge-pitoisuus 10 ppm ei yksin voi selittää kivihiilten korkeita Ge-pitoisuuksia, vaan todennäköisesti osa on tuotu systeemin ulkopuolelta ja sidottu orgaaniseen ainekseen mahdollisesti humushappojen myötävaikutuksella. - Kivihiilen polttotuotteet sisältävät huomattavia Ge-määriä; mm. lentopöly (flue dust) saattaa sisältää useita prosentteja tai prosentin kymmenesosia Ge. Peittotuotteiden hyväksikäyttöä Ge-lähteenä on tutkittu etenkin Englannissa ja USA:ssa. Englannissa on Ge-tuotanto aloitettu v (Johnson Matthey & Co) ja primäärisenä raakaaineena on kivihiilipolton lentopöly (vrt. Harner, 1961, OUTOKUMPU Oy MALMINETSINTÄ 21'. '1' s. 189). On arvioitu, että käytetyn kivihiilen Ge-pitoisuuden seurauksena Englannissa vuosittain n. 1.8 milj. kg Ge sisältyy teollisuuden savukaasuihin, lentopölyihin ja tuhkiin (Paone, 1970, s. 566). Viitteet Goldschmidt, V. M. (1954) Geochemistry. - Clarendon Press, Oxford. Harner, H. R. (1961) Germanium. - Hampel. C. A. (ed.) Rare metals handbook. Reinhold, New York, ss Paone, J. (1970) Germanium. - Mineral facts and problems. U. S. Bureau of Mines Bull. 650, ss Weeks, R. A. (1973) Gallium, germanium, and indium. - Brobst, D. A. & Pratt, w. P. (eds) United states Min~~~, Resources. U. S. Geol. Survey Prof. Paper 820, ss Wittmann, A. & Hörmann, P. K. (1970) Germani um. - Wedepohl, K. H. (ed.) Handboo~~ of Geochemistry. Vol. II-1, Ch. 32. Olari Pertti Hautala / // -/-.-'-- / ~ ~!lflif!~ GERMANIUM H. R. HARNER Chemicals and M etals Division The Ea.gle-Picher Company Joplin, Missouri INT~ODUCTION In working on the relation of properties of the elements, :Ne\Ylands 56 noted that, if his theories were correct, there seemed to be a missing element bet\\ een silicon and tin. Seven years later ::viendeleeff51 predicted the discovery of the three ';eka elcments and Ested the propcrties to be expected for each. One of these was e:-.-pected to belong to the silicon family; this was his eka-silicon. In 1886 Winkler was asked to analyze a sample of argyrodite. Repeated analyses did not account for about 7 per cent of the composition, and he finally concludcd that the missing partion was a new element. Winkler8 finally isolated the new element and named it germanium, after his nati, e country. Further investigation of the properties definitely fixed the position of germanium in the atomic t.able and confirmed the predictions of Mendeleeff. Germanium is in Group IV, Period 4, of the periodic table. The atomic number is 33; the atomic \Ycight is i2.60. Although germanium has been known for many years and there has been considerable study of it and its compounds, only recently has it attained importance. Commercial production in the United States began only twenty years ago. OCCURRENCE It has bcen estimated that a. ton of the earth's crust contains from 4 to 7 g of germanium.1 1~.l\linute amounts have been detected in many silicate nunerals. Only a very few minerals contain appreciable amounts of germanium.g 3 Argyrodite (from which it was first isolated) contains from 5 t0 7 per cent germaniurn; only small amounts oi this mineral (a silver-genpanium sulficic) haw been located. Canfieldite, a silver-tin-germ::nium sulfide mineral comaining about 1.8 per cem germanium, is found in Boiivia, but only in small quantities. Enargite, a copper-ar2cnic sulfide, is found in somc quamity in \\ estern United States and is reported to cont:.tin a,: much as 0.03 per cent germanium.c~.:\one or these minerals is presently utilized for rccon' n of germanium, presumably beca.u~e of the sm:1il quantitics available. Germanite, a complex copper-zinc-arscnicgermanium sulfide, has been mined at TsumeL. Southwest Africa; it has been iound ~moei :: t e.: \\ith the lead-zinc-coppcr orcs oi that di s ~ri er. True germanite contains 10 per cent germanium,81 but the run-of-mine ore a2says only 3 to 4 per cent gcrm:mium. Some pockct3 oi germanite ha, e been found, but it is usunlly dispersed in the Jead-copper orc.s. Tbis i;: r.hc only knmyn mineral from which germanium i. recovere'd as the prinnry mctal. R~nierit e. :, complex c opp;::r-iron-germ~mium-arsenic ~ul f!d~. was first discov'!red in t he Belgian Congo.-c~ Analysis of clean renierite crystals shom;;d :-w average of 7 per cent gcrm:mium. 81 It i5 it;um! intimatcly mixed with thc coppcr-zinc ores in Katanga, Belgian Congo:' I t hu.s al::o bc 'n reported in association with germanite in the copper-lead-zinc ores in Tsumeb, Soutllwe:'t Africa.3 Some zinc ores in the United St.ates cont3in ; ~ ~ ,..., ~..._... '. =--- ~- : ;-:-: :_ :- :._ --- ~ ~ ~..:-:---4 -~ ~:-. _-:. ~ - ;-=-=-=-~~-=-=-::: : :-.:.~:.-:=-:-=-::-::_-: : ;.. -- GERMANIUM 189 tain appreciablcrgyrodite (from tains from 5 to : mall arnounr5 oi um sulfide) h:m~.er-tin-germanium Ut 1,8 per cent via, but only in opper-arsenic sultity in western d to contain a:; tnium.& 2 :\ onc oi!ized for recovery ause ' the sm:tll pper-zinc-arsenicined at Tsumeb. found associateli of '-'l.t district. pl cent gt'rc ore assays only Some pockets oi but it is u suall ~ ore:s. This is t!te ich germanium j, etal. Renierite, a m-arsenic sulfide, Belgian Congo. 53 ystals showed an um. 51 lt is found pper-zinc or :s in t has also becu gcrmanitc in thr urueb, Southwe::'l ed States contain small amourits (0.01 to 0.1 per cent) of germ:mium;& zinc ores from other parts of thc world also contain traccs of germanium. Silver, tin, coppcr, ancl iron ores sometimes have small amounts of germanium. The first major reco, ery of germanium from ores was from the zinc ores of the Tri-State (2\fissouri-Oklahoma-I(ansas) field; 60 subsequcntly, germanium was recovered from zinc ores of the l\iississippi Valley. 6 RecoYery of the germanium content of the Tsumeb ores 3 and the Katanga ores in recent years ll:ts addecl measurably to the world supply of germanium. The p rcsence of germapjum in coals has been known for some time; 18 numerous rcferenccs in recent ycars have reported thc finding of germanium in coals from many diffcrcnt parts of the world.' 8 65 Briti~h coals and combustion by-products have bccn investigated 55 a_nd the germanium contents reported in some dctail; these by-products comprise one source of raw materia! for recovery in England. (See under the heading Derivation .) The United States GeologicaJ Sun ey has compiled data ~n the concentration of germanium in some American coals. 73 Data on the germanium content of coals ha Ye bcen reported in West Yirginia, 2 Illinois,' 9 and Kansas. 6 9 Rcc
Related Search
Similar documents
View more...
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks